Hannu Hoskonen Ja Poliittinen Ura

Hannu Hoskonen syntyi 23. elokuuta 1957 Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Hän on koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja pitkän linjan poliitikko. Hoskonen edustaa Keskustapuoluetta ja toimii kansanedustajana Savo-Karjalan vaalipiiristä.

Hänen uransa on kulkenut metsäasioiden, maaseudun puolustamisen ja EU-kritiikin kautta eduskuntaan ja takaisin. Hoskonen tunnetaan suorapuheisena ja omasta linjastaan kiinni pitävänä päättäjänä.

Hannu Hoskonen – kansanedustaja

Hoskonen nousi eduskuntaan ensimmäisen kerran keväällä 2003. Hän edusti tuolloin Keskustaa ja sai vahvaa kannatusta kotiseudultaan.

Vuonna 2011 ura sai tauon, mutta neljä vuotta myöhemmin hän palasi uudelleen kansanedustajaksi. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Hoskonen valittiin jälleen, tällä kertaa yli 7 000 äänellä. Tämä osoitti, että hänen sanomansa puhuttelee edelleen Savo-Karjalan äänestäjiä.

Metsätalous ja kotimaiset arvot

Metsätalousinsinöörin koulutus näkyy vahvasti Hoskosen politiikassa. Hän korostaa metsien kestävää käyttöä ja kotimaisen työn merkitystä.

Hoskonen on myös nostanut esiin turpeen käyttöä energiantuotannossa. Hänen mukaansa turve on kotimainen ja huoltovarmuutta tukeva polttoaine. Lisäksi hän painottaa kotimaisen ruoantuotannon suojelemista ja varmuusvarastojen ylläpitoa.

Keskeisiä teemoja metsään ja maatalouteen liittyen:

• Metsien kestävä käyttö ja metsätalous
• Turve energiantuotannon osana
• Kotimainen ruoantuotanto ja huoltovarmuus

EU-kritiikki ja elvytyspaketti

Hoskonen on tullut tunnetuksi jyrkästä suhtautumisestaan Euroopan unionin päätöksiin. Hän on vastustanut erityisesti EU:n elvytyspakettia, joka hänen mielestään kaventaa Suomen päätösvaltaa.

Hän on varoittanut liittovaltiokehityksestä ja korostanut kansallisen itsemääräämisoikeuden puolustamista. Moni äänestäjä arvostaa sitä, että Hoskonen sanoo asiat suoraan ja perustelee näkemyksensä selkeästi.

Susikanta ja maaseudun turvallisuus

Yksi Hoskosen tunnetuimmista kannoista liittyy susikantaan. Hän on katsonut, että viranomaisten arviot susien määrästä ovat liian alhaisia. Hänen mukaansa tämä aiheuttaa turvattomuutta erityisesti Itä-Suomen maaseudulla.

Vuonna 2019 Hoskonen teki kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle asiasta. Hän on korostanut, että susien määrän kasvu vaikuttaa sekä ihmisten arkeen että kotieläinten turvallisuuteen.

Koirasudet ja vieraslajikeskustelu

Vuonna 2024 Hoskonen nosti esiin uuden aiheen: koirasudet eli suden ja suuren koiran risteytykset. Hänen mukaansa koirasudet menettävät luonnollisen pelon ihmisiä kohtaan ja voivat hakeutua pihoihin.

Hoskonen arvosteli viranomaisia hitaasta reagoinnista. Hän piti koirasusia vakavana turvallisuusuhkana ja vieraslajina, joka uhkaa sekä ihmisiä että kotieläimiä.

Muut poliittiset painotukset

Hoskosella on ollut kriittinen ote ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Hän on kyseenalaistanut päätöksiä, jotka hänen mukaansa heikentävät maaseudun elinvoimaa.

Hän on myös puolustanut perinteisiä perhearvoja ja korostanut yhteisöllisyyden merkitystä. Eduskunnan täysistunnoissa hän on pitänyt puheita esimerkiksi maaseudun matkaviestinverkkojen ongelmista.

Julkinen esiintyminen ja viestintä

Hoskonen pitää yllä omaa verkkosivuaan, jossa hän julkaisee blogikirjoituksia ajankohtaisista aiheista. Tekstit käsittelevät esimerkiksi energiaa, EU-politiikkaa ja maataloutta.

Hän on myös ollut haastateltavana televisio-ohjelmissa ja radioissa. Suorapuheisuus ja perinteisten arvojen puolustaminen nousevat usein esille näissä esiintymisissä.

Palkinnot ja kunnianosoitukset

Hoskosen pitkä työ politiikassa ja yhteiskunnassa on huomioitu myös virallisesti. Hänelle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki vuonna 2011.

Joulukuussa 2024 hän sai saman ritarikunnan I luokan kunniamerkin. Tämä kertoo hänen asemastaan arvostettuna kansanedustajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Yhteenveto

Hannu Hoskonen on Keskustan kansanedustaja, joka on vuosien aikana noussut tunnetuksi metsätalousinsinöörinä, maaseudun puolustajana ja EU-kriitikkona.Hän on ottanut kantaa susikantaan, koirasusien leviämiseen ja kotimaisen energiantuotannon tulevaisuuteen. Hänen näkemyksensä herättävät keskustelua, mutta samalla ne tuovat äänen Itä-Suomen maaseudulle.